Tietoa meistä
Jäämien Kuoro on Tampereen vanhin sekakuoro, joka on vaikuttanut ja näkynyt kaupungin kulttuurielämässä monin eri tavoin. Kuoro on alkujaan, vuonna 1906, perustettu esittämään erityisesti suomalaista musiikkia ja toimimaan suomalaisuuden edistämiseksi.
Aluksi kuoron nimi oli Tampereen Jäämien Sekakuoro, joka sittemmin lyheni muotoon Jäämien Kuoro ja puhekielessä jäämit. Kuoron nimi viittaa historiaan, sillä muinaisvenäläisissä kronikoissa mainittujen jäämien on oletettu olleen muinaishämäläisiä.
Pian kuoron perustamisen jälkeen sille omistettiin sävellyksiä, kuten Leevi Madetojan ´Jäämien Marssi´, sanat Kaarlo Tiililä, Hjalmar Backmanin ´Kantaatti´ sanat Kaarlo Tiililän 1909, ja vuonna 1956 Uuno Klamin ´Jäämien laulu´, sanat Heikki Asunta. Kuoron ohjelmistoon on aina kuulunut myös kevyempää ohjelmistoa, kuten Straussin Tonava kaunoinen ensi kertaa suomeksi esitettynä Arvo Raholan suomennoksena.
Jäämien Kuoron merkityksestä Suomen kuorolaululle kertoo sekin, että sille ovat omistaneet omat kappaleensa edellä mainittujen lisäksi myös Armas Maasalo, Heikki Kuusniemi, Jaakko Tuuri ja Elias Kyander-Kiianmies.
Jäämien Kuoro on toiminut mm. ooppera-, teatteri- ja orkesterikuorona. Kuoro lauloi Tampereen Teatterissa puolalaisen Oskar Nedbalin säveltämässä operetissa Viinijuhlan morsian vuonna 1919 sekä Tampereen Työväen Teatterin kotimaisessa komediassa Oi kallis Suomenmaa vuonna 1996. Kuorolaisista koottu ryhmä avusti Messukylän työväennäyttämöllä musikaalissa Viulunsoittaja katolla vuonna 1994.
Eero Kososen johtajakaudella kuoro esitti Tampereen Tuomiokirkon täydelle kirkkosalille Verdin Requiemia kaupunginorkesterin säestyksellä. Heikki Miettisen johtaman kuoron ohjelmistoon kuului mm. Armas Maasalo Jouluoratorio, joka kuultiin Yleisradion kautta koko maassa.
Kuoro on osallistunut myös Eero Nallinmaan oratorion Ihmisen poika ensiesitykseen Tampereen Tuomiokirkossa 1999.
Kuoro on tehnyt konsertti- kilpailu- ja vierailumatkoja useisiin maihin, esim. Unkariin, Itävaltaan, Viroon, Ruotsiin, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Jäämien Kuoro osallistui kansainväliseen kuorokilpailuun Itävallan Spittalissa vuonna 1970, ja on osallistunut kaksi kertaa Tampere in Chorus -tapahtumaan. Molemmilla kerroilla kuoro on palkittu osaamisestaan. Vuonna 1979 oli saavutuksena yksi kultaleima, ja 1985 kolme hopealeimaa.
Jäämien Kuoro on tehnyt myös valtakunnallisesti merkittävää työtä olemalla mukana perustamassa Sulasolin edeltäjäjärjestöä Suomen Kuoroliittoa 1922 ja Sekakuoroliittoa 1956.
Viime vuosina Jäämit ovat esittäneet erilaista musiikkia ystäväkuorojensa Porin Laulajien ja Sekakuoro Sirpaleiden kanssa. Ikimuistoinen yhteiskonsertti pidettiin v. 2012 Viron Pärnussa, jossa suurkuoro esitti Urmas Sisaskin säveltämän Eesti Messun, joka esitettiin Pärnun Elisabetin kirkossa säveltäjän johtaessa kuoroja osassa teosta.
Kuoron perinteiksi ovat muodostuneet mm. Vappuaamun laulajaiset Näsinpuiston suihkulähteellä jo vuodesta 1909, konsertit ystäväkuorojen kanssa ja joulukonsertit.
Jäämien Kuoron taival on rikas. Monisatapäinen laulajien joukko on sen riveistä saanut tyydytystä harrastukselleen, kehittänyt itseään sekä luonut kuulijoille usein unohtumattomia hetkiä sävelten parissa. Maailma muuttuu, ihmiset vaihtuvat, mutta musiikin voima pysyy ja vaikuttaa.
